Halsuan luonto lumoaa
Soiden ja erämaiden Halsua löytyy Soidinkallion luontopolun varrelta. Tottumatonkin metsässä kulkija voi turvallisesti kokea erämaan rauhaa merkityillä poluilla ja pitkospuilla. Reitin varrella on Pikkumyllyn ja Soidinkallion laavut ja Lovelammella hirsikota tulentekopaikkoineen. Reitti on kokonaisuudessaan n. 18 km pituinen, mutta Soidinkallion laavulle ja Lovelammen kodalle pääsee kulkemaan myös Liedeksestä.
Linkkejä
- Halsuan kartalla voi valita näkymäksi opaskartan, v. 2022 ilmakuvan, asemakaavan tai v. 2022 peruskartan ja valita lisäksi vapaa-ajan ja liikunnan kohteita (esim. luontopolku, laavut, ladut yms.) näkyväksi.
- Halsuan luontokohteita, samoin kuin muitakin nähtävyyksiä voi tarkastella myös seuraavassa linkissä: Reittien ja matkailupalvelujen Keski-Pohjanmaan karttasovellus
- Halsuan luontopolut, laavut ja kodat kuvattuna suomi.fi palvelussa
Suomenselän erämailta löytyy kauniita lampia ja suonäkymiä. Siellä voi kohdata peuratokan ja muita eläimiä. Syyskesän marjat ja sienet odottavat poimijaansa. Kalapaikkoja löytyy niin kesällä kuin talvella mm. Pahkajoelta sekä Venetjärven tekojärveltä ja Halsuanjärveltä. Venetjärven rannalla on myös kota ja veneenlaskupaikka. Laavuja on Ahonsaaressa ja Isonnevansaaren lintutornille menevällä reitillä.
Valaistut ladut ja kuntopolut Käpylän urheilualueella (Isoharju), Ylikylässä ja Kanasessa ovat käytettävissä ympäri vuoden. Metsäluontoon vedettyjä latuja ja retkipolkuja löytyy liikkujille eri kylillä. Moottorikelkkailun solmukohta on Halsualla Halsuan Helmen leirintäalueella. Sieltä on yhteydet moneen suuntaan. Pelkästään Halsualla on moottorikelkkareittiä yli 150 km.
Halsuan kylien ja maatilojen hyvin hoidettu viljely- ja kulttuurimaisema on maaseutua parhaimmillaan. Laiduntavat lehmät ja hevoset kuuluvat Halsuan kesään. Jokakesäiset Miljoonaravit vetävät runsasti väkeä kauempaakin.
Luontopolkujen paikoitusalueet
Soidinkallion luontopolku
n. 20 km pitkä luontopolku, jonka varrella laavuja ja Lovelammen kota tulentekopaikkoineen.Lisätietoja tästä linkistä
Venetjoen tekojärvi, laavu ja lintutorni
Lyhyt ja helppokulkuinen pistoreitti vie hetteisen suoalueen laidalle, jossa lintutorni ja laavu. Reitti vie kulkijan mäntymetsän läpi suolle ja edelleen aukeavalle, hetteiselle suojärvelle. Alue on lintutarkkailijoiden suosima. Levähdyspaikaksi sopiva laavu on metsänreunassa, josta matka jatkuu suolle ja lintutornille. Lisätietoja tästä linkistä
Metsän aarteiden ja vartijoiden reitti
Otsakkeessa on linkki reitille.
Lestijärveltä Halsualle kulkevalla reitillä voi tutustua monenlaisiin kohteisiin, jotka liittyvät metsien hyödyntämiseen ja metsien käytön valvontaan. Reitin lähtöpaikka on Lapin talo Lestijärvellä, mutta reitille voi lähteä myös toisesta suunnasta, Halsualta.
Reitiltä löytyvät mm. Halsuan Kotiseutumuseo, Töppösen luolikko, Länttäpatin metsänvartijatila ja Maalarin hauta.
Töppösen luolikot
Töppösen luolikkoalue on suuri muinaisranta, joka on syntynyt viime jääkauden jälkeen maankohoamisen myötä. Töppösen luolikot sijaitsevat Karhukorven ja Ylikylän takamaastossa ja kokonaisuudessaan tämä 7,5 neliökilometrin kokoinen muinaisranta-alue on eteläisen Suomen suurin. Kivikoita kutsutaan täälläpäin luolikoiksi ja niitä löytyy muualtakin Halsualta, mutta ne eivät ole niin laajoja kuin Töppösen luolikot.
Luolikoille pääsee Ylikylän perältä opasteita pitkin. Sinne johtaa hyvät esteettömät pitkospuut ja perillä on tulentekopaikka.
Perennapuisto
Otsakkeessa on linkki Perennapuistoon.
Puistossa on monivuotisia ruohovartisia koristekasveja, kivikko-, kosteikko- ja ryhmäperennoja sekä joitakin pensas- ja puulajikkeita. Penkeillä voi kiireettä ihastella eri lajien yksittäistä kauneutta sekä myös eri lajikkeiden kukkaloiston harmoniaa puiston suihkulähteen rauhallisen solinan säestämänä.
Puistossa on runsaasti eri perennalajiketta. Lajivalikoimasta löytyy paitsi tavallisimpia lajikkeita niin myös vanhoja, jo osin unohdettuja perennoja, joita ennen vanhaan löytyi ”mummon mökkien” pihoista. Väriloisto puistossa muuttuu jatkuvasti eri lajien puhjetessa kukkaan lajikkeille tyypilliseen kukinta-aikaan. Nähtävää riittää keväästä syksyyn.
Puisto on kooltaan 0,7 hehtaaria ja sijaitsee Kunnanviraston ja Liikekeskuksen välissä. Perennapuiston toteutti vuosina 1997-2000 Perennaario-hanke, joka oli pääosin Työvoima- ja elinkeinokeskuksen rahoittama, muina osapuolina olivat Halsuan kunta sekä kasvit toimittanut Venetjärven Taimisto. Puistoon pääsee tutustumaan kävijälle sopivaan aikaan. Sisäänkäynti puistoon on Liikekeskuksen piha-alueelta.
Halsuan kulttuurikohteet vievät ajassa taaksepäin
Halsuan kirkko
Vuonna 1826 valmistuneen kirkon suunnitteli Heikki Kuorikoski ja rakennustyötä johti hänen poikansa Jaakko, joka oli tuolloin vasta 17-vuotias. Halsuan kirkko on pohjaltaan tasavartinen ristikirkko, jonka keskustassa on kupoli. Kupolin yläpuolella on ulkonäöltään huvimajaa muistuttava ns. kattolyhty. Kupoli muistuttaa taivaasta, kattolyhty kertoo maailman valosta, Vapahtajasta. Huvimaja kertoo taas sydämen hyveistä. Kirkkoon mahtuu 450 henkilöä ja se on rakennettu Kauppisen harjulle, josta avautuu näköala peltoaukeamille ja Halsuanjärvelle
Kirkon vierellä on vuonna 1882 valmistunut kellotapuli, vuonna 1858 tehty lainamakasiini (nykyisin Muinaisaitta) sekä vanha ns. puuhauta. Hautausmaa sankarihautoineen on kirkon vieressä, samoin Halsua-talo ja seurakuntatalo. Kirkon ympäristössä on paljon muistomerkkejä, mm. Talvi- ja jatkosodan, kansalaissodan, sotaanlähdön, kotirintamanaisten, evakoiden ja nälkään kuolleitten muistomerkit sekä Viljami Kalliokosken patsas.
Halsua-talo ja Viljami Kalliokoski -museo
Halsua-talossa on avara tupa, jossa voi järjestää kokouksia, näyttelyitä ja perhejuhlia. Talossa on myös Viljami Kalliokoski -museo ja pihamaalla hänen muistomerkkinsä. Maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski (1894-1978) oli halsualainen talonpoika ja merkittävä keskipohjalainen vaikuttaja, poliitikko ja valtiomies. Viljami Kalliokoski toimi mm. kansanedustajana 41 valtiopäivillä, eduskunnan I varapuhemiehenä, maatalousministerinä, Maalaisliiton puheenjohtajana ja Pellervo-Seuran toimitusjohtajana sekä kirkkohallituksessa kirkkoneuvoksena.
Kotiseutumuseo
Otsakkeessa on linkki museolle.
Meriläisen kylällä sijaitseva kotiseutumuseo on laajudeltaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Erilaisia kohteita ja rakennuksia on kaikkiaan 25 ja kerättyjä esineitä ja työkaluja peräti yli 3 000.